Näin syntyi sikaihana

Ajattelin nyt kertoa mistä kaikki lähti. Ompelu on aina kuulunut elämääni, pienenä näpersin barbin vaatteita käsin ja äiti ei ollut kauhean onnellinen kun olin kerran saksinut toppahaalaristani hihansuun jotta sain toppatakin barbille ;) Ala-asteella muistan ommelleeni paidan kullanvärisestä kukikkaasta verhokankaasta ja ihmettelin miksei se mahdu pään läpi. Kankaan leikkasin suoraan paidan muotoon laittamalla kankaan päälle paidan, äiti auttoi ja tehtiin kaula-aukkoon halkio ja käytin paitaa ainakin kerran koulussa.
Mitään suurempia en ommellut kunnes 2008 aloin odottamaan tyttöä ja aloin tekemään kestovaippoja. Hankin saumurin ja aloin opetella trikoo-ompelua. Lähinnä muiden blogeja lueskellen ja niistä oppeja ammentaen. Harmi, että lopullinen vaateompeluinnostus alkoi vasta kun tytön vaatekoko huiteli 68/74 koossa. Pienimmät ihanuudet siis jäi tekemättä.
Alunperin julkaisin kuvia eräällä keskustelupalstalla jossa kyseltiin olisiko minulla blogia missä voisi enemmänkin katsella tekeleitä, ei ollut mutta pistin sitten pystyyn.
Taisi olla vuosi 2009 kun ensimmäinen blogini siksakkia saumurilla näki päivänvalon ja tässä on ensimmäisena bloggaamani kääntötakki.

Ompelutaidot on kehittyneet aivan hurjasti tässä vuosien varrella. Mutta takki oli paljon pidetty!
Sitten innostuin kankaanpainannasta, niinkuin moni muukin, ja syntyi tytölle pipo.

 Tätä pidettiin paljon ja sai aikaan ihastelua. Tajusin vasta tämän tehtyä, että meneillään oli pahin kohu sikainfluenssasta ja naureskelin olisiko pitänyt painaa suoraan tekstiksi H1N1...
Sitten blogeissa alkoi vilahdella itse tehtyjä tuotelappuja ja minäkin tietenkin tahdoin moisen.
Mietin blogin nimeä siksakkia saumurilla, turhan pitkä, piirtelin ja mietin ja sitten se syntyi kun mietin tuota pipoa.

Ja näillä mentiin aika pitkään. Kunnes kyllästyin silittelemään ja muilla alkoi näkymään tilattuja tuotemerkkejä. Minäkin tahdoin sellaisen. Kielipäätä kun en omaa en osannut tilata. Meni ainakin kaksi vuotta ja aina vain haaveilin omista merkeistä, kunnes löysin rakkaan joka osasi ja mikä tärkeintä halusi auttaa ja hoiti tilauksen.

Nyt minullakin on omia merkkejä. Ja blogin nimi vaihtui sikaihanaksi samalla kun tämän uuden blogin aloitin. Vanha katosi tiesminne, onnistuin säheltämään älypuhelimen ja synkronoinnin kanssa niin, että poistin vahingossa kaikki kuvat vanhasta blogistani. Mietin kauan lopetanko koko bloggaamisen, mutta onneksi muutama ihana ihminen kannusti jatkamaan :) Kiitos ihan jokaiselle lukijalleni ilman teitä tämäkään blogi ei olisi mitään.
Heräsikö kellään mielenkiinto mikä tuo ompelus on minne sain kunnian lykätä ensimmäisen oman lappuni?
No sehän on totaalisesti pieleenmennyt lattiatyyny/säkkituoli. Ohje SK 3/2011.

Sisätyyny ja ulkopuoli ei vaan täsmää vaikka samalla kaavalla ja samoilla saumanvaroilla on tehty. Täytteenä vanhan säkkituolin sisuksista kaivettua "styroks" rouhetta. Kelpasi kumminkin tytölle eikä se välittänyt vaikka vähän on ulkokuori rutulla. Kukallinen puuvilla kodin1 3€/metri. Ei voinut vastustaa. Ja perus keltainen H-H kangas. Sivussa piilovetska.

Mahtavaa jos jaksoit lukea tarinani tänne asti. Ja kun kuitenkin joku kysyy niin merkit on tilattu täältä :)