lauantai 28. helmikuuta 2015

Näin minä käytän silityskalvoja

Tasaisin väliajoin kysellään silityskalvoista. Mitä ne on, mistä niitä saa ja miten niitä käytetään.
Minäpä kerron ja näytän kuvin kuinka minä niitä käytän.
Minulla on kalvoja jotka on ostettu käsityömessuilta ja sitten minulla on kalvoja jotka olen tilannut MDP:ltä eli täältä, klik.

Ensin valitaan kuva mikä halutaan tehdä. Kysyin tyttäreltä minkä kuvan hän haluaa kesäpaitaan ja vastaus oli perhonen. Näppärämpi piirtää sen itse ja tämmöinen _einiinnäppärä_ istuu googlen kuvahaun parissa tai täällä, klik .
Valitsin kaksi kivaa simppeliä hieman tribaalityylistä perhosta ja pyysin tyttären valitsemaan. Sain vastaukseksi huokaisun ja "olisin halunnut sellaisen oikean näköisen". No katsellaan yhdessä kuvia ja annetaan tytön päättää. Huokaistaan kauhusta kun kuva on valittu ja tulostetaan se. Tai piirretään näytöltä paperille jos ei ole mustetta, meillä sattui olemaan ja käytettiin tulostinta.
Tarvitaan siis kuva. Kalkkeeripaperia (onkohan se oikea nimi? saa taiteilijatarvikeliikkeistä, oman rullani olen löytänyt kirpparilta) ja kaksi lyijykynää. Kovempi ja pehmeämpi. Omani oli 3B ja 5B.
Piirretään perhonen pehmeämmällä kynällä kalkkeeripaperille.
Oranssin ja valkoiset osuudet voi piirtää yhtenäisinä koska ne tulevat mustan alle.
sitten otamme esiin silityskalvon. Kalvon oikeallapuolela eli sillä mistä silitetään on paksuhko suojamuovi ja nurjalla ei. Kuva piirretään nurjalle. Käännetään kalkkeeripaperi ja piirretään kovalla kynällä uudelleen jolloin pehmeä kynän jälki siirtyy silityskalvolle.
Näin. Sitten alkaa se varsinainen uurastus.
Tarvitaan leikkuualusta (karnaluksista). Sakset, pinsetit (ilmankin pärjää) ja veitsi. Mattopuukko kelpaa isompiin mutta pienissä tuommoinen kynänmallinen on osoittautunut oikein loistavaksi. Eikä ole hinnalla pilattu. Omani ostin class ohlsonilta n.2€ hintaan ja mukaan tuli vielä vaihtoteriäkin.
Isommissa kuvioissa leikkaan kalvon suojamuoveineen, kuten tässä olen leikannut perhosen reunat. Mutta pienet kohdat leikkaan vain niin, että veitsi leikkaa silityskalvon mutta ei suojamuovia. Tällöin veistä ei tarvitse painaa juurikaan ja kuvio pysyy helpommin käsiteltävänä. Tässä pienet kohdat on helppo poistaa pinsetein, mutta myös veitsen terällä saa hyvin avitettua.
Leikkuun jälkeen kuva näyttää suojamuovin puolelta tältä.
Leikataan myös muut värit samanlailla. Meillä ei haluttu oranssi perhoista joten väriksi pinkki, yllätys mikäpämuu.
Laitetaan prässi päälle. Tähän käy myös silitysrauta, vanha tasapohjainen on hyvä. Ei höyryä!
Asettelin topin kappaleen prässille ja perhosen siihen asentoon kuin sen haluan. Ensin prässäsin kiinni pinkin osuuden. Musta oli siis päällä vain että hahmotan kokonaisuuden.
Prässäykseen. Pidän välissä aina leivinpaperia vaikka suojakalvon ollessa paikalla sitä ei tarvita, mutta ei sitten unohdu käytöstä myöhemmissä vaiheissa kun käyttää aina.
Kun olin prässännyt pinkin laitoin taas mustan osuuden päälle jonka avulla laitoin yksi kerrallaan valkoiset osuudet paikalleen ja prässäsin.
siis näin.
Muista poistaa kalvojen suojamuovi ennekuin prässäät päälle seuraavaa palaa!!!
Kun kaikki alle menevät palat on kiinni laitetaan musta osuus päälle ja trakistetaan kohdilleen ja taas prässätään. Minun prässissä on asteikko 1-5 palloa ja lämpötila on 4pallossa, painan n.10-15sek. Jos kalvo ei tartu reunoista painan uudelleen. Ja vaikka ensimmäisenä prässätty pala saa paljon enemmän lämpöä kuin viimeinen ei koskaan ole käynyt mitään hassusti.
sitten voikin siirtyä ompelun pariin ja kasata topin valmiiksi. Tai mitä sitten tekeekään :)
Meillä on joku mysteerinen "en suostu pitämään t-paitoja haluan toppeja" kausi joten pitkä toppi kesään.
Siinäpä se. Tytär oli _melkein_ tyytyväinen. Hän olisi halunnut perhoselle silmät!

Kysykää jos jotain oleellista unohtui tai ette muutenvain ymmärtäneet mitään, vastaan ja autan mielelläni :)


torstai 26. helmikuuta 2015

Hei, me samistellaan! Taas...

Kun tein aiemmin esittelemääni tunikaa/mekkoa tytär ilmoitti että hän haluaa samanlaisen. Kankaasta jäi suiro mistä sain 128cm legginssit ja siitä se ajatus sitten lähti.
Samaisessa SK 8/09 lehdessä kun oli sama kaava myös lapsille. Olen kyllä järkyttynyt miten syvä kaula-aukko tässä on! tytär totesi, että onhan sinullakin äiti...Mutta silti! Harkitsen vakaasti pienen kolmionmallisen palan lisäämistä kaula-aukkoon vaikka käsin kiinnittäen tuosta "pajunkissa" kankaasta (jossa lapsen silmin on pingviinejä).
Jotenkin näin mielessäni tässä sulan ja googlettelin sellaisen sitten. Olisin halunnut maalata sen paitaan, mutta en onnistunut jäljentämään kuvaa millään paperilta kankaalle ja taiteelliset lahjakkuuteni eivät ole yhtään parantuneet (jännä juttu kun asialle ei tee mitään, luojan kiitos on google ja kuva haku). Joten siis tein kuvan silityskalvosta. Voin sanoa, että olipahan veistely, mutta kun onnistui noin nätisti ilman ihan hirmuista tuskaa voin hyvällä omallatunnolla haudata haaveeni cameon silhouette leikkurista.
Ja tyttären kommentti tietenkin. "Äiti miksi siinä silmä? se on pelottava" Että se siitä ajatuksesta että teimpäs kerrankin jotain yksinkertaisen simppeliä ja tyylikästä. suostuu silti pitämään :)

maanantai 23. helmikuuta 2015

Taskutunika

Bongasin facebookin ompeluelämää ryhmässä kuvan tunikasta joka oli ommeltu suuri käsityö 8/2009 lehden ohjeella. Kuva jäi mieleeni kummittelemaan ja löysin poppanavakasta ihanan trikoon josta halusin juuri sellaisen tunikan. Ei muutakuin kaavan piirtoon. Koska kaava oli uusi, tein ensin sovitusversion kontilta löytyneestä trikoosta.
Tämäkin jää kyllä käyttöön, tai ainakin vaatehuoneeseen lojumaan. Tähän olin jo muokannut kaavaan pitkät hihat ja lyhentänyt helmaa 10cm. Tämän jälkeen tein vielä seuraavat muutokset: avarsin pääntietä 1cm. Laskin olkasaumaa paremmalle kohtaa eli myös hihan pyöriö piti sitten madaltaa. Ja sitten saksin sen ihanuuden.
Kuvaajana toimi 6vuotias tyttäreni, pitkän maanittelun jälkeen.
Pituuden puolesta tämä menee kivasti kesällä mekkonakin sukkahousujen kanssa. Kankaasta jäi vielä suiro ja siitä juttua seuraavaksi...

maanantai 9. helmikuuta 2015

Pikkuhousutehtaalta hei

Lapsi kasvaa. Miksi sen pikkuhousut ei kasva mukana? Kaupan housuissa on kutittavia lappuja. Ja kaikista mieluiten tyttö valitsee äidin tekemät joissa on resorikantti. Ne eivät kuulemma purista ja ovat pehmeitä. No viidet akuuttiin pulaan.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Eläimellistä


Puput ovat olleet nyt pop. Ilmeisesti, koska kaapista löytyy jo kolme pupu paitaa!
Valkoinen pupu on pörröistä silityskalvoa (johon jää ihanasti kaikki tumma nukka pesuissa kiinni). Kankaat EK.
Kimaltava teksti.
Tmää pupu raapustettiin tusseilla vaihtelun vuoksi. Lasit ja rusetti silityskalvoa.



Kullankimalteisesta kalvosta leikkelin myös siilin. Olisin tahtonut keltaisen, mutta keltainen kalvoni oli aivan erikeltaista kuin majapuun siilitrikoon keltainen.
Ja siilistäkin tuli ehkä suhteettoman iso, mutta tämä on taas näitä...idea hyvä, mutta toteutus mättää. No tulipahan tehtyä.
Kaveriksi ruskeat velour legginssit keltaisin tehostetikkauksin. Kangas riitti juuri ja juuri kun laitoin lahkeet alavaralla.