DaCapo

 Se on kummitellut jo pitkään mielessä, että haluan keltaisen svetarin.

Turun jättirätistä löytyi keltaista microfleeceä hyvässä sävyssä sopuhintaan ja piirtelin kaavan naisten OB lehdestä 5/2012. Hurjasti muokkauksia sekä puolikkaan takin sovitusversion se vaati.

Niin...halusin tosiaan kokonaan keltaisen. Mistä hitosta se ruskea sinne taas tupsahti mukaan?!

On alavarat ja kaikki. Ja siitä tulee mieleen dacapon suklaapatukka :P

Ruiskukkaa

Perjantai aamuna ei olla hehkeimmillään valokuviin. Leikkasin maanantai tai tiistai aamuna ennen töihin lähtöä palata svetraiin ja olen sitä joka aamu ommellut minimissään 20min. Tänä aamuna sain valmiiksi ja ehdin jopa kuvaamaan ja bloggaamaan pitkästä aikaa koneelta. Wohou!

Kaava on oma. Tälläkertaa tosin en laittanut helmaan resoria tai erillistä kaitaletta ja näin ollen jätin alavaran myös pois. Ongelmaksi meinasi muodostua kauluksen sauma, mutta pienen pähkinöinnin jälkeen sekin onnistui tyydyttävästi.

Huolittelin siis sauman piiloon trikookaitaleella. Olen erittäin tyytyväinen siihen, miltä tämä näyttää sisäpuolelta.

Mutta ulkopuolella tikkaus mutkittelee, no harjoitus tekee mestarin ja tämä oli vasta ensimmäinen harjoitus.

Mahtavaa viikonloppua ja muistakaa käyttää lauantain kauppojen kiinniolo hyödyksi ommellen! Täällä ainakin aioitaan hurruuttaa tyttären synttäriasua ja varmaan pöllyyttää jauhoja keittiönkin puolella.

syksyn lämmin väriloisto

Kauan visiona päässä. Vihdoin valmiina joskaan ei yhtään sen näköisenä kuin visio oli.

Tilkkutakki, svetari, pusakka mikänyt onkaan.

Joustofroteetilkkuja ja lämmin fleecevuori. Menee sitten takin korvikkeena kaupoilla.

Lapsi päätti tilkut, minä värit. Yhteinen projekti. Ja voi se innostunut huuto kun näki tämän valmiina  eskaripäivän jälkeen. Kolmena päivänä tätä hiljoksiin tehtiin.

Nyt olemme valmiit viileneviin päiviin

Purkkapallo...

on ensimmäinen sana mikä tulee mieleen tästä väriherkusta

Huolella marinoitu 50cm pätkä paapiin vaaleanpunaista raksu velouria pääsi vihdoin työn alle. Eipä olisi varmaan seuraavassa koossa enään kangas piisannutkaan. 122cm svetari tästä vielä tuli.

Kaava OB.

Ja alle sujautetaan tietenkin svetariin mätsäävä toppi.

Hassua, että minulla ei ollut tytölle topin kaavaa, siis muuta kuin semmonen narutopin kaava vaikka itselleni teen yleensä vain toppeja enkä niinkään t-paitoja. Sopiva kaava löytyi OB 6/2013.

Miehen tytär on meillä lomailemassa ja tyttöjen leikit natsaavat niin hyvin yhteen, että tää on itsellekkin ihan lomaa ja kun tyttö koiratopin nähtyään totesi, että hänkin tahtoisi toppeja pistin työn alle samantein hänellekkin topin. Kaavaa suurensin leveydestä pari senttiä.

vähän kikkailua kalvoilla ja oikein kelpaava tuli :)

Väriä!

Oranssi hippiekukka metsola. Pilkullinen joustis vaihtareilta. Kaava pohajna sama kuin edellisen postauksen, kaulus piirretty itse ( kiitos vain vinkeistä kurun suuntaan ystävälle). Ei lisättävää, olen rakastunut.

Siiri&Myyry svetari

Siiri ja Myyry ne vain jaksavat hurmata. Ja vihreää, oih! Pakko saada, mutta joustocollegea?! Voi ei, apua?!
No uskalsin kuitenkin ostaa ja päätin, että nyt teen svetarin itselle vaikka mikä tulis.

Kaava löytyi Suuri käsityö lehdestä 8/2004. Oli teinikoot, mutta 176cm sopii ihan passelisti, vähän tehdessä pelotti mahtuuko kiinni. Pituutta otin 5cm lisää niin ei napa vilku vaikka vähän joutus kurkotteleenkin.

Näin eräässä fb ompeluryhmässä tästä tehdyt hupparit pojille missä oli oranssit huput ja se näytti niin raikkaalle, että halusin myös omaan jotain oranssia, ihan en niin räväkäksi alkanut, että resoreja olisin oranssiksi mennyt laittamaan kuitenkaa vaan...

tsadaa orassit alavarat :D Olimpas räväkkä.

Hattaraa

Viljamin puodin hattarakekkeri trikoo on ollut hyllyssä luvattoman kauan. Kaveri tahtoi siitä pipon tyttärelleen ja sain sitten samalla tuhottua kangasta vielä t-paitaan omalle tyttärelle. On vaan niin arka tuo pohjaväri.
Mutta siitä se ajatus sitten lähti, että tarvii svetarin kaveriksi...

Kuvat on silitetty kiinni kaksipuoleisella liimaharsolla ja tikattu suoralla reunoista.

Halusin taakse tekstiä. Tiedättehän, että kaupan paidoissa on aina joku isohko printti jossa tekstiä. Muttakun itse miettii minkä tekstin laittaa se on kovin haastavaa, mikään ei kuulosta fiksulle. Ja englanniksi kuulostaa aina paremmalle kuin suomeksi, pitkän tovin google kääntäjän kanssa leikin ja päädyi sitten niinkin simppeliin kuin "cotton candy party" eli hattara kekkerit. Teksti olisi voinut paremminkin onnistua, muttakun tikuttaa jousto-ompeleella sitä kaavapaperin läpi niinno...kelvatkoot. Ei taas vastaa yhtään päässä ollutta visiota, mutta eiköhän tämä joskus päälle eksy...tyttö kysyi miksi on harmaa.

Pappasvetari vol.2

Pingviinisvetari oli niin herkku, että heti piti tehdä toinenkin kun ensimmäinen vaan oli sovitettu ja hyväksi kooltaan todettu. Eli on vielä kasvunvaraakin.

Kerrankin sain sovituskuviakin, kun tyttö halusi tämän heti päälleen.Tosin aamulla nurinpäin puettu lintu t-paita ei ehkä ole se paras tänne alle :D Mutta ei välitetä siitä, kotipäivinä saa pukea mitä haluaa ja tämä äiti yrittää ummistaa silmänsä valinnoilta :)

Kangas metsolaa kangashamstereista ostettuna. Vetska hh-kangas noissa osassa hh:n vetskoja on tuommonen jännä tuo lukitus, mutta ainakin tyttö osasi sitä käyttää niin uskalsin laittaa vaikka lukon kohta on aika isohko.

Pappasvetari

Näin facebookin ompeluryhmässä tästä turkoosista pingviinistä hupparin pinkein resorein ja siitähän se ajatus sitten lähti. Kangas on marinoitunut hyllyssä todella kauan, tykkään siitä, mutta en ole nähnyt sitä tytölle sopivana. Tykkään tästä hirmusti. Kaavan pohjilla on OB funny fox josta olen jättänyt hupun pois ja kaartanut etukappaleen. Huput on talvella niin kovin myttyröitä haalarin alla ja oli tässä vähän omakin lehmä ojassa kun haluan tämän mallisia myös itselleni ja helpompihan se oli kaavaa testata koossa 116/122 kuin piirtää ensin itselle. Tulen varmasti tekemään tällä kaavalla vielä monen monta pappasvetaria!