sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Rimpsua

Tytölle kans pari kesämekkoa, vaikka kaapissa onkin niitä ihan liikaa.

paapiin siiri&myyry mekko. Kaikkia muita värejä löytyi kotoa, muta persikan ostin majapuulta.

Ja sekalaista seurakuntaa. Ylin ja alin on kangashamstereista. Sienet ei viime, vaan edelliskertaisesta kankaiden yöstä ja kukkaset verson puodilta. Helman hapsunauha kirpparilta.

Koot ovat n.122/128cm, mutta mekot ovat siitä kivoja kun menevät pituudestakin vielä monta kesää kun ei nuo lapset leveyttä kasva juurikaan. Yläosan kaava muokattu topista ja helman mittoihin otettu osviittaa ottobresta.

Mie tykkään näistä ihan hirmusti! Kumpi on sinun suosikkisi?

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Maxia sen olla pitää

Tahdoin maksimekon. Kaivelin SK lehtiä ja valitsin lehden 5-6/2013 ja tälläisen mallin
No eihän tommonen lörppöputki mun päällä miltään näyttänyt, en ole tuon mallisiin tottunut. Varmaan kaksi kuukautta mekko lojui ompsun pöydällä kunnes se inspis iski ja saksin yläosan uuteen uskoon.
Keskeltä edestä halki, virkatut pitsisysteemit olkaimiksi.
Taakse kumilanka rypytys. Helman mitta jäi vajaaksi muutosten myötä niin pistin sinne pitsiä.
Nyt tykkään tästä valtavasti. Kangas on unelman ohutta ja pehmeää vanhaa pussilakanaa jota olen marinoinut jotakuinkin 5vuotta ainakin.

Olen myös löytänyt pinterestin ihmeellisen mailman ja lopullisen kipinän aloittaa pitkään mietinnässä ollut toinen maksimekko sainkin sieltä maksimekkoja selaillen.
Yläosa kaksinkertaista trikoota ja helma vanhaa pussilakanaa.
Kaavana käytin omasta toppikaavasta katkaistua pätkää ja edellisen hameen helmaosaa.
Kukan ohje on myös löytö pinterstistä ja sen takana on klipsu ja hakaneula systeemi eli sen saa halutessaan vaikka hiuksiin.
Kyllä näillä kelpaa taas viilettää kunhan se kesä vain joskus tulisi, tänään näyttää aurinkoiselta tiedä vaikka lähtisin tänään jo ulkoiluttamaan toista näistä :)

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Tuo unohdettu velour

Velour on jäänyt materiaalina aivan unholaan. Lapsen ollessa pieni siitä ommeltiin likipitäen kaikki housut ja paljon meillä oli myös velourpaitoja.
Tytön vaatekaappia kun vilkuilee kaikki hyllyt ovat ylitäynnä, mutta huppareille oli vielä vähän tilaa joten selailin ottobren lehtiä ja valikoin kaavaksi lehdestä 1/2014 zip up hupparin.
Oranssi oli ainoa velour mistä riitti ja kylkiin tilkkulaatikosta tiikeriä. Kaavasta otin koon 128cm ja pituuden 134cm, ei olisi haitannut vaikka olisi ollut pidempikin. Hihat ovat aika reilut, mutta mahan kohdalta tiukka, meidän pallomahalapsi.
En pujotellut nyöriä huppuun kun nykypäivänä niihin kuulemma kuristuu. Ja hyvin näytti huppu asettuvan ilmankin.
Vetoketjun reunan jemmasin trikoosuiron sisään, ei sitten kutittele ja on aika siistin näköinenkin näin.

siinä lehtiä selatessa pisti silmiin remainder kaava lehdestä 1/2013. Velourhousut siis ja eikun tuumasta toimeen. Oranssi ei enään piisannut, mutta harmaa piisas.
Kokona on taas 128cm ja pituus 134cm, olisi piisannut se 128cm lahkeisiin, mutta no ompahan kasvunvaraa. Hassua kuinka nää näytti kaavana kivalle, vaikka en tykkää yhtään livenä näistä ylhäältä leveät ja alhaalta pillit malleista.
Semmonen setti, vaikken setiksi ajatellutkaan. tyttö tykkäsi kovasti, ilmoitti menevänsä näillä sitten sinne kouluun.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Että piti tämäkin päivä nähdä...

..empä olisi ikinä uskonut, että jonain kauniina päivänä ompelen itselleni lycrasta urheiluhousuja!
Minä ikuinen liikunnan vihaaja. Voi herranjumala. Mutta kyllä kuulkaa niinvain minäkin olen aloittanut liikunnan, kahvakuula on lajina. Sopivan yksinkertaista yksinkertaiselle ihmiselle :D
En koe mitään liikunnan riemua ja nautintoa, mutta josko ne ylimääräiset raskaudesta jääneet kilot olisi jo aika yrittää karistaa näin yli kuuden vuoden jälkeen. Kun eivät mokomat näytä itsestään lähtevän.
Muttaniin niihin housuihin.
Lycra on ek:n palalaarista vuosia sitten ostettu. Itseasiassa mekkoa varten. Ja olen minä sen mekonkin tehnyt, tainnut vain jäädä täällä näyttämättä. Korjataampa tilanne heti.
Tuommonen, kaava SK lehden topista pidennetty. En sitten lopulta edes tykännyt tästä ja on vielä käyttämättä.

Mutta palataas taas siihen housuasiaan...
Kyllä mä vähän näitä vierastan...vaikka on nämä pirun mukavat jalassa! Kaava on SK 3/2015 ja tein koon 36. Kaupan housuista olen 38. Lahkeisiin olisi saanut ottaa mittaa enemmän ja vyötärö tuntuu oudon korkealle kun menee napaan asti, niinkai se saakin mennä. ei sinne peppua ole menty vilauttelemaan :D Ehkä teen vielä toiset kunhan pääsen hamsteroimaan jotain rauhallisempaa lycraa jostain.

Olen myös testannut tankotanssia, se nyt on entuudestaan ystävän kautta tuttu laji. Tunnilla pitäisi olla shortsit ja kaapista löytyi vain farkkushortseja joten tein sitten trikoiset ja peppuun silityskalvolla kuva ettei ihan tylsäksi käy.
Kuva on oikeasti neonvihreä, en vain jaksanut taistella kameran kanssa oikeaa sävyä.

Näiden lisäksi olen kerran kokeillut myös loop-ilma-akrobatiaa. Ihan vekkulia sekin, saatan mennä uudestaankin. Vaikka olo oli kuin metrisellä halolla joka on köytetty liinalla kattoon roikkumaan. Notkeus ei ole vahvin osa-alueeni.

Hämmentävää kirjoittaa liikunnasta, vihaan sitä edelleen.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Koleaan kesään

Havahduin taannoin, että lapsella ei ole yhtään takkia kauppareissuille. Sellaista siistimpää. Vain se yltäpäältä mudassa ja voikukassa oleva vk-takki millä on rymytty eskarissa.
Asia piti korjata. Valikoin kaavaksi ottobren 1/2012 takin ja kooksi 128cm paitsi hihat otin pituudesta 140cm, onneksi.
Takin ompelussa meni mönkään kaikki mikä voi ja suurinosa myös niistä mitä ei voi. Ratkoja tuli tutuksi ja hermot meni, mutta valmista tuli vaikka moneen kertaan teki mieli heittää "kirves kaivoon".
Päällikangas on tukevaa puuvillaa, verhoa jotka muinoin olen kirpparilta ostanut ihan takkia ajatellen. Ei sekään kuosi oikein enään sytyttänyt, mutta tulipahan sekin nyt käytettyä pois. Vuorina kontilta löytynyttä vuorikangasta.
Minulla ei ollut sellaista nyörikuminauhaa joten pistin normaalia eiköhän sekin asiansa aja. Napit ja nyöristopparit ostin Tampereen koskikeskuksen merletosta, jossa ei ole ilo asioida. palvelu on aina todella aneemista ja tylyä. En ollut huomannut, että ohje kehotti kaksireikäiseen nyöristoppariin joten kävin pöllimään lapsen helmirasiasta tähtihelmet sitten, ettei kuminauha livahda stopparin läpi.

Housut on myös itse ommellut. Ihailin neonvärisiä joistofarkkuja käpysellä pitkään ja viimein kankaiden yönä raskin tilata. Näihinkin kaava on ottobresta, en muista nyt numeroa.
aivan kamala yrittää kuvata neonväriä, mutta istuu kuin nakutettu.