perjantai 12. kesäkuuta 2015

Että piti tämäkin päivä nähdä...

..empä olisi ikinä uskonut, että jonain kauniina päivänä ompelen itselleni lycrasta urheiluhousuja!
Minä ikuinen liikunnan vihaaja. Voi herranjumala. Mutta kyllä kuulkaa niinvain minäkin olen aloittanut liikunnan, kahvakuula on lajina. Sopivan yksinkertaista yksinkertaiselle ihmiselle :D
En koe mitään liikunnan riemua ja nautintoa, mutta josko ne ylimääräiset raskaudesta jääneet kilot olisi jo aika yrittää karistaa näin yli kuuden vuoden jälkeen. Kun eivät mokomat näytä itsestään lähtevän.
Muttaniin niihin housuihin.
Lycra on ek:n palalaarista vuosia sitten ostettu. Itseasiassa mekkoa varten. Ja olen minä sen mekonkin tehnyt, tainnut vain jäädä täällä näyttämättä. Korjataampa tilanne heti.
Tuommonen, kaava SK lehden topista pidennetty. En sitten lopulta edes tykännyt tästä ja on vielä käyttämättä.

Mutta palataas taas siihen housuasiaan...
Kyllä mä vähän näitä vierastan...vaikka on nämä pirun mukavat jalassa! Kaava on SK 3/2015 ja tein koon 36. Kaupan housuista olen 38. Lahkeisiin olisi saanut ottaa mittaa enemmän ja vyötärö tuntuu oudon korkealle kun menee napaan asti, niinkai se saakin mennä. ei sinne peppua ole menty vilauttelemaan :D Ehkä teen vielä toiset kunhan pääsen hamsteroimaan jotain rauhallisempaa lycraa jostain.

Olen myös testannut tankotanssia, se nyt on entuudestaan ystävän kautta tuttu laji. Tunnilla pitäisi olla shortsit ja kaapista löytyi vain farkkushortseja joten tein sitten trikoiset ja peppuun silityskalvolla kuva ettei ihan tylsäksi käy.
Kuva on oikeasti neonvihreä, en vain jaksanut taistella kameran kanssa oikeaa sävyä.

Näiden lisäksi olen kerran kokeillut myös loop-ilma-akrobatiaa. Ihan vekkulia sekin, saatan mennä uudestaankin. Vaikka olo oli kuin metrisellä halolla joka on köytetty liinalla kattoon roikkumaan. Notkeus ei ole vahvin osa-alueeni.

Hämmentävää kirjoittaa liikunnasta, vihaan sitä edelleen.

4 kommenttia:

Hannariina kirjoitti...

Hahah, ihana kirjoitus 😂 Toivottavasti uudet kamat lisää urheiluintoa ;) Päheet pöksyt!

Tiina kirjoitti...

Päheet pökät, noissa on asennetta kyllä!

Sentään mulla on kohtalotovereita! En kykene parhaalla tahdollanikaan käsittämään, miten joku VOI kokea, ettei pysy järjissään ilman liikuntaa.. minä olen pysynyt jo 31 vuotta.. Oliskin joku mielilaji, mutta kun ei. Mummoutuu kroppakin ennen aikojaan, kun on sellainen sohvaperuna. Mutta olenpahan uskottavampi totimummo sitten! ;)

Tiina kirjoitti...

... eikun toSimummo... *kauhistunut hymiö*

Susanna kirjoitti...

Oot kyllä pätevän näköinen noissa trikoissa eli vois aatella että pistät juosten menemään useamman kilometrin viikossa;) Mä en ole oikein koskaan ollut siis teini-iän jälkeen mikään urheilija ja hyvät geenit on pitänyt huolen siitä ettei vuosikausiin tarvinnut. Neljännen lapsen jälkeen se sitten iski ja muutama vuosi sen jälkeen aloitin urheilun. Olen sellainen naama irvessä-urheilija eli mahdollinen sydänkohtauspotilas muutaman vuoden päästä, en osaa ottaa rennosti liikuntaa. Ei vaiskaan, mun isä kuoli yhtäkkiä 42-vuotiaan sydänkohtaukseen joten kun täytin 35v niin aloin kiinnittämään huomiota urheiluun ja ruokaan kun on suuri riski sairastua nuorena sydän ja verisuonitauteihin, muuten varmaan jatkaisin samaa lasi viiniä, lautasellinen juustoa-systeemiä edelleen...Tsemppiä urheiluun. Tankotanssi kuulostaa vaikealta:D